Pari viikkoa sitten Ranskassa säädettiin uusi laki, jonka mukaan liiketiloiksi kaavoitetuilla alueilla uusien rakennusten katot on peitettävä osittain joko aurinkopaneeleilla tai kasveilla. Muutos vähentää ilmastointi- ja lämmityskustannuksia, sitoo sadevettä ja tarjoaa elinympäristöjä niin kasveille kuin linnuillekin.
Tämä uutinen toi mieleeni vuosien takaisen Pariisin matkani ja maisema-arkkitehti Gilles Clémantin.
Gilles Clémant on ranskalainen maisemasuunnittelija, jonka lähtökohtana on ekologisuus, kokeellisuus ja naturalismi. Yhtenä merkittävänä ajatuksena hän rinnasti NASA:n julkaiseman alkuperäisen kuvan avaruudesta käsin valokuvatusta maapallosta sekä keskiajalla syntyneen puutarhakäsitteen hortus conclusus, suljettu puutarha. Tämä oivallus tekee meistä kaikista omalta osaltamme puutarhureita.
Eiffel-tornilta päin kun lipuu Seinen vasenta rantaa itään päin, kulkee automaattisesti Quai Branlyä pitkin. Kun numeron 37 kohdalla kurkistaa muurien ympäröimälle sisäpihalle, on saapunut Alkuperäistaiteen museolle. Museon 18 000 m2:n kokoinen, savannimainen puutarha on Clémantin suunnittelema. Käytävät mutkittelevat norsunheinäkasvustojen seassa kätkien puroja ja kattoikkunoita. Luonnollinen puutarha kehystää luontevasti modernia museorakennusta. Jossain voi kuvitella leijonan karjahtavan.
Merkittävä osa puutarhaa on myös kasvitieteilijä Patrick Blancin luoma viherseinä, joka kattaa museon koko rannan puoleisen julkisivun.
Huhtikuu sai minutkin hyräilemään April in Paris kappaleen tahtiin ja suunnittelemaan seuraavaa matkaa. Ensi kerralla kohteenani on myös La Promenade Planteé, Pariisin versio alkuperäisestä High Linesta (NYC).
Oletko käynyt näissä puutarhoissa? Mistä puutarhasta sinä haaveilet?
